KALAMUSHENKILÖ

Okei, vuosi 2011 on ollut meiningintäyteinen ja nyt jo niin pitkällä, ettei tässä nyt oikein brieffaukset enää auta. Voipi ennää yrittää aloittaa uudestaan siitä missä mennään. Lähdin siis työharjoitteluun Unkariin, Budapestiin koulun kautta tässä kuukausi sitten. Jotain pientä on toki tullut raapusteltua koko ajan, mutta kun Sanni kuitenkin riehuu skannerin kanssa omassa työharjoittelupaikassaan päivittäin, niin päätin piirrellä vähän isomminkin ja nakitin sille näitten sivujen digitoimisen. (Köszönöm!)

Aloitetaan nyt tällä… työssäoppimispaikkani on mainostoimisto Budapestissä, mutta majoitus tapahtuu kaupungin ulkopuolella Szentendren historiallisessa kylässä Dunan eli Tonavan varrella. Näin ollen…

Junat ovat melko vanhoja (slovakialaista laatua), ahtaita ja meluisia. Ensin tietysti julkista liikennettä diggailevana tyyppinä olin innoissani tilaisuudesta ajella junilla jokapäivä, mutta pianhan miulle se arkinen totuus moisesta ilosta valkeni.

Oon kyllä yrittänyt keksiä kaikkea hauskaa aktiviteettia junamatkan ratoksi (mm. ihmisten bongailu stalkkaus, josta lisää myöhemmin), mutta arkena aamuhorroksessa ei oikein jaksa. Niinpä käännän taas sukupolvelleni perinteisesti ämppärin volyymit kaakkoon ja koomaan vaan antaumuksella.

Tässä vielä bonuksena ekstralippu (Sannilta) Budapestin sisäisen liikenteen ulkopuoliselle pätkälle Békásmegyeristä Szentendreen.

To be continued…

Kategoria: reissussa.
Tagit: budapest, juna, reissu