KALAMUSHENKILÖ

Ilai. Have you forgotten everything about me? The deep connection between us? | The floating head of Marko Annala is speaking to me.

—————————————————————

Forgive me Marko. I abandoned you and Mokoma, but “Varjopuoli” (lit. Side of the shadow, a Mokoma album) brought me back.
Sure, I forgive you. But swear from the roots of your heart (“Sydänjuuret”, lit. the roots of the heart, is a Mokoma album) that you won’t stray from me again. | I swear.

Tagit: fanboy, mokoma.

Attempt to open the container: “Shit this cap is tight! Grrr!” *Squeek Squeek* |
Attempt to fill the Copic pen: *Splurt* “Oh, bloody hell!” |
Attempt to rescue the situation: “There goes the fucking expensive ink down the sink, fuck!” *Scrub Scrub* |
And there was nothing funny about this comic!!!

Tagit: fail.

Tra la la. I’m just a little single gay penguin. | Wait wut?

Tagit: gay, uni.

We wanted to draw comics too, but we couldn’t | so then we just drew to neighbour’s wall with piss.

Tagit: ajatus, asiaton käytös, lapsuus, piirtäminen.

Miun DS + Chrono Trigger

Kelläs onkaan Nintendo DS ja Chrono Trigger?
(… sekä maailman söpöin kissapussi niille.)

Eikä hän epäile käyttää niitä! Eli toisin sanoen käytin koko päivän CT:n paukuttamiseen. Enkä voi taas oikein sanoin kuvailla mitten uppeelta on tuntunut palata ikuisuuksien jälkeen maailman parhaimman Old Skool RPG:n pariin. Kyllä tämä herkistää.

Kaikki Chrono Triggerissä on vaan niin kohdillaan. Hahmot, grafiikka, tunnelma, musiikki. Polveileva ja kiinnostava juoni. Hyvä nähdä, että peli on kestänyt ajan hammastakin lähes täydellisesti. DS-versio ei nimittäin ole remake, vaan täsmälleen sama vanha CT muutamilla lisäherkuilla, kuten pelikokemusta selkeyttävillä kartastoilla.

Suosittelen lämpimästi kaikille RPG:n ystäville ja DS:n omistajille!

For non-finns:
So, I spent the whole day playing Chrono Trigger on my NDS, but who can blame me? I mean the game is a classic and pure gold.

“My expression when I first got my hands on the DS version of  Chrono Trigger.”

Loppuun vielä pikasutaisu CT:n sankarikatraasta.  (miinus Ayla & Magus)

Tagit: chrono trigger, fanboy, nds, pelit.

Niille, jotka eivät ole koskaan moiseen hairahtaneet kerrottakoon:
Pet Society on Playfishin kehittämä sosiaalinen nettipeli. Pet Societya voi pelata vain Facebookissa, ja se on ollut aikanaan mm. yksi suosituimmista Facebook applicationeista. Aloittava pelaaja luo itselleen oman lemmikin valitsemalla sukupuolen, nimen, värin ja piirteet (korvat, nenän, suun, jne…). Tein omastani ruskean, nimesin sen Puskarunkkariksi ja ostin heti ensitöikseni sille rastaperuukin.
Pelissä on tarkoitus rakentaa ja sisustaa lemmikilleen koti ja kerätä Paw pointseja. Tarpeeksi pisteitä saatuaan lemmikki nousee tason. Ei varmaan tarvitse erikseen painottaa miten pahasti koukutuin Pet Societyyn, kun se tuli joskus vuonna 2009. Otin missiokseni päästä korkeammalle tasolle lemmikkini kanssa kuin kukaan ystävistäni. Riippuvuutta edesauttoi se, että Pet Societyä laajennettiin koko ajan niihin aikoihin kuin pelasin. Uudet aktiviteetit, esineet ja enemmän käytettävää rahaa… lopulta olin ykkösenä ja lemmikkini oli tasolla 32. Sitten lopetin.

Mutta… matkan varrella olin tietysti panostanut Puskarunkkariin eli Puskikseen paljon. Määrättömästi pelitunteja, mielikuvitusta ja sinnikkyyttä. Olin luonut sen pikku perkeleen, osittain omaksi kuvakseni. Olin hellinyt sitä päivästä toiseen, ruokkinut, kerännyt rahaa ja onkinut kaljapulloja lammesta, sekä hommannut kalleimmat stereot ja kitarat mitä PS:sta siihen aikaan sai. Sanalla sanoen Puskiksesta oli tullut miulle todellinen hahmo, tai enemmän. Avatar, persoonani jatke. Ja sitten jossain vaiheessa tätä kehitystä, yön pimeinä tunteina (kuten aina) sain ideani laajentaa Puskarunkkarin persoonaa. Siirsin lemmikkirukkani paperille.

Ensimmäinen askel kohti ikiturriutta ja omaa fursonaa oli otettu.

Puskarunkkari (ensimmäinen versio, 2009)

Puskarunkkari (toinen versio, 2009)

Puskarunkkari (Complete Fursona Version, 2011)

For non-finns:
This entry is part of the series called “Hot Thursdays.” It is, so to say, an attempt to post something slashy, fanboyish, hot or otherwise erotic in nature once a week. This week’s entry is about how I wasted spent about year of my life playing Pet Society, my pet avatar from the application called Puskarunkkari (trl. Bush Wanker) and how I shaped him into a complete furry character. And yes, I might be a little ashamed of my achievement.

Tagit: furry, turri.

The snowfall of January | is like a soft, wet | slosh!

Tagit: talvi.